Olin pyytänyt oman tutkimussuunnitelmani esittelyä tälle ensimmäiselle kerralle, sillä minulla oli muutama tärkeä kysymys avoinna, joihin toivoin opiskelukavereilta vinkkiä. Samoin halusin saada tutkimussuunnitelman eteenpäin nopeammin ja saada esittelyn pois alta. Oma esittely oli viimeinen, joten alla muutamia ajatuksia, jotka heräsivät toisten esittelyjen aikana.
Ympäristöpalkinnon tunnettuus
Ensimmäisessä esittelyssä ympäristöpalkinnon tunnettuuden kasvattamisessa ohjaaja puhui "perimmäisestä fokuksesta". Tässä tapauksessa se voisi olla, että seuraavan vuoden palkinnon käytäntöjä saadaan systemaattisemmaksi. Toinen suunta olisi ympäristötietoisuuden ja –aktiivisuuden lisääminen.
Entä laajempi sovellettavuus? Jos tavoitteena on saada toimintakäytäntöjä ja aktivoida kaupunkilaisia, kokemuksista voi epäilemättä olla etua muissakin hankkeissa.
Eräällä opiskelijalla oli erinomainen idea tuoda esille vaikka karttapalvelun kautta ehdotusten sijainti: Tulevatko parhaat ideat (peukuttaen, tietysti) Ullanlinnasta vai Kontulasta?
Verkkouutisten kehittäminen
Seuraava opiskelija käänsi näkökulman alkuperäisestä aiheesta eli kohderyhmästä tekijöihin. Hän suunnitteli ensin kehittävänsä verkkouutisten sisältöä 25-44 –vuotiaiden lukijoiden tarpeet huomioiden, mutta vaihtoi näkökulman samanikäisiin toimittajiin. Hyvä! Uutisten verkkokirjoittamisesta ei juuri ole kirjoitettu, mutta verkkokirjoittamisesta on kirjoitettu paljon. Mitä tässä on muuttunut? Varmaankin esimerkiksi otsikolla on entistä enemmän merkitystä, kun mobiilissa ei juuri muuta näy. Vastaavia muutoksia varmasti riittää muutenkin, ja tulosten avulla voi helposti kehittää uutisten laatua niin kohdeyrityksessä kuin muuallakin.
Kuulin opiskelijan vastaavan melko useasti ”Se on hyvä idea, mutta..”. Muistutin taas itseäni siitä, että en aja yhtäkään ideaa alas käyttämällä mutta-sanaa. ”Hyvä idea, ja vielä kun...” tms. vie paremmin aihetta eteenpäin. Tällaisia harjoituksia olemme tehneet muutamilla kursseilla, ja ne ovat ainakin omalta osaltani vähentäneet mutta-sanan käyttöä edellisen lauseen kumoajana.
Sähköinen lehdistötilaisuus
Eräs kiinnostava aihe on Deskin kehittelemä sähköinen lehdistötilaisuus. Mitä ratkaisuja siirtyminen sähköiseen ympäristöön voi tuoda lehdistöviestinnän ongelmiin? Tunnilla verrattiin perinteistä lehdistötilaisuutta kasvottomaan verkkoversioon. Mietin itse, että eihän sähköisen aineiston tarvitse suinkaan olla aina kasvotonta. Olen itse osallistunut verkko-opetukseen pelkästään etänä, enkä lainkaan kokenut sitä persoonattomaksi tai millään tavalla etäisemmäksi.
Verkko-oppiminen ja motivaatio
Oma opponenttini esittelee verkkokoulutuksen hankettaan. Ideana on löytää motivoivan sähköisen oppimisympäristön elementit ja löytää käyttäjille sopivia keinoja oppimiseen. Erilaisia käyttäjärooleja löytyy varmasti useita, ja heitä pitää motivoida eri keinoin. Aihe tarkentuu vielä varmasti, sillä nykyisellään se sisältää hyvin paljon teoriaa verkkopedagogiikasta motivaatiopsykologiaan. Laaja aihe antaa mahdollisuuksia hyödyntää parhaita käytäntöjä vastaavista ratkaisuista tai ihan toiseltakin alalta.
Mää ja yhtäläisyydet Intranetin rakenteissa
Viimeisenä esittelin oman tutkimussuunnitelmani. Aiheeni herätti keskustelua, mutta myös paljon kysymyksiä itselleni. Joku sanoi, ettei parhaassa Intranetissa ole rakennetta ollenkaan, vaan se on Googlen kaltainen hakusivu. Ehkä jossain yhteisössä, mutta ei todellakaan meillä. Meillä pitää voida selailla myös rakenteen kautta. Haun merkitystähän ei toki voi väheksyä.
Kotimatkalla mietin, olenko viemässä tutkimustani nyt oikeaan suuntaan. Tässähän ei tutkita sosiaalista mediaa, eikä ytimessä ole Intranet 2.0, vaan ihan perinteinen Intranet-tuutin rakenne. Musta tuli kertaheitolla kalkkis! Kaikki kommentit olivat erinomaisia ja muistuttivat minua siitä, että minun pitää vielä tarkentaa lopputulemaa. Mitä uutta olen kehittämässä? Tai onko lopputulemalla merkitystä?
Oma tutkimussuunnitelmani (kuten sen palautin 6.10.)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti