torstai 29. syyskuuta 2011

Konseptisuunnittelua ja ideointia marianalaisittain

Tutustuimme Mariana Salgadaan, joka näköjään osaa aika hienosti yhdistää luovan suunnittelun järjestelmälliseen konseptointiin. Mariana on argentiinalainen, mutta puhuu hyvin suomea.
Konsepti on kirjallisen työn luonnos, puhtaaksikirjoittamaton työ. Konseptikuvitus on kuvallinen suunnitelma tai luonnos. Wikipedia ei tunne sanaa konseptisuunnittelu (edes englanniksi concept design). Omituista! 
Konsepti on kaiken perustana oleva idea, jota kehitetään edelleen. Mietin konseptin myymistä. Päätöshän tehdään usein “pelkän” konseptin pohjalta. Siksi idean pitää olla jo melko valmis ja testattu.
Minkä tahansa lopputuotteen suunnittelussa avoin ja toistuva ideoiden jakaminen on ehdottoman tärkeää. Huomasin, että ryhmässämme vallitsee positiivinen tunnelma, ja voimme keskustella avoimesti toistemme kanssa. Itseäni harmittaa vain, että en todellakaan ole parhaimmillani ideoinnin kannalta iltaisin, jolloin tuntimme ovat.
Aivoriihen yleissäännöt:
  • Älä hyväksy kritiikkiä
  • Visualisoi
  • Ideana saada villejä ideoita
  • Paras keino saada hyvä idea on saada ensin monta ideaa
Yritimme saada villejä ideoita omaan opinnäytetyön aiheeseen liittyen. Kello on kuusi, ja kaikilla on takanaan pitkä työpäivä. Kasa valkoisia papereita ja tusseja ei siinä vaiheessa riitä ideoimiseen. Minä olisin tarvinnut viinilasillisen. Ideoin oman aiheeni pohjalta Mister Masterin, joka roikottelee kädessään Intran rakennetta. Onko hänellä niitä yksi vai kenties useampia, sen ajattelin työssäni selvittää.
Ideoinnin sijaan ehkä ennemminkin jäsentelin aihettani. Maa- ja kieliaspekteja minun täytyy vielä punnita. Tulevatko ne sisältymään työhöni vai eivät? Jos tulevat, niin miten?
Aloin miettiä myös porkkanoita tutkimukseen osallistumiselle, kunnes toppuuttelin itseäni: Nyt oli tarkoitus ideoida vain aihetta. Hyi minua! Viimeinen kuvani kuvasti sitä, onko tämä mahdollinen yksi tai useampi yleisrakenne sitten hyvä vai ei. Jos osaisin piirtää peukun ylös ja alas, olisin tehnyt sen. Jotain osviittaa se voi antaa tietysti siitä, että useimmin käytetty voi olla ihan hyvä. Toisaalta muistetaan myös, että eivät ne natsitkaan oikeassa olleet, vaikka heitä oli monta.
Kuvasta voitte varmasti päätellä, kuinka paljon ihmistä voi nyppiä oma taiteellinen lahjattomuus. Olisipa kivaa osata piirtää..
Katso myös:

tiistai 27. syyskuuta 2011

Tutkimisen ensi askeleet

Tänään muut tarkastelivat tutkimusmenetelmiä ja keskustelivat lähinnä erilaisista haastatteluista. Itse osallistuin tunnille kotoolta käsin, sillä sain äkillisen lastenhoitopestin. Haastattelut ovat minulle tuttua asiaa lähinnä taustastani kehittävän työntutkimuksen hankkeesta, jossa minä nuorena flikkana haastattelin kaikki ryhmän jäsenet. Tuolloin ymmärsin, että asiasta on hyvä tietää jonkin verran ennen kuin syntää suin päin haastattelemaan kysymyslistansa kanssa.

Mieleeni tuli myös, kuinka työlästä haastattelujen purkaminen, siis litterointi oli. Sain tehdä sen myöhemmin myös muutamalle tutkimustyötä tehneelle ystävälleni. Olipa taas hyödyllistä osata kymmensormijärjestelmä..

Toinen tunnin teemoista oli eettisyys. Omassa työssäni eettisyys on tärkeässä asemassa, sillä liikumme luottamuksellisuuden rajamailla, onhan kyse sisäisistä Intranetin rakenteista, joita haluan tutkia. Toisaalta luotan siihen, että työntekijät, jotka valtaosin ovat viestinnän ihmisiä, tietävät itse, onko heillä lupa jakaa päätason rakennetta talon ulkopuolelle. Niin ja niitähän ei julkaista millään tasolla eli käytännössä ne tulevat vain minun tietooni.

tiistai 20. syyskuuta 2011

Jee!! Opinnäytetyön aihe on pulkassa!

Tänään tunnilla keksin opinnäytetyöni aiheen. Päätin vertailla Intranet-sivustojen rakenteiden yhtäläisyyksiä kakkostasolle asti. Ihan sama mitä muut ovat mieltä, mutta mun mielestä aihe on erittäin hyvä ellei täydellinen! Onhan näitä "tavanomaisia Intra-rakenteita" tehty, mutta ne ovat useimmitten tavalla tai toisella kaupallisia. Iihanaa!

Opinnäytetöiden esittelyt jatkuvat

Opin tänään uuden sanan: Parastaminen! En nyt muista, olinko kuullut sitä ennen tai kuulinko edes oikein, mutta hieno on sana! Oman opinnäytetyöni tiimoilta voisin saada tuomion rikosnimikkeellä: Törkeä parastaminen. Ihmisellä täytyy olla tavoitteita.
Projektityöesittelyt jatkuvat
Jatkoimme projektitöiden esittelyjen parissa. Mieleeni jäi mm. tutkimus, miten tv-ohjelmista ja henkilöstä saadaan ilmiöitä? Vertauksena käytettiin Matkaoppaat-sarjan tiimoilta syntynyttä Veikkoa vituttaa –faniryhmää, joka keräsi kolmessa päivässä 60.000 fania. Mihin pystyy vaikuttamaan ja mikä sen hyöty on?
Entä kuka tuntee Helsingin kaupungin ympäristöpalkinnon? Kohta entistä useampi, kun koulukaverini tutkii tunnettuuden lisäämistä esim. sosiaalisen median, multimedian, pelien tai videoiden avulla. Tänä vuonna kilpailun teemana on muuten ruoka.
Haastattelun huolellinen suunnittelu
Aloimme käydä läpi myös tutkimusmenetelmiä ja esimerkiksi haastattelua. Tärkeää tietenkin on haastateltavien valinta. Ovatko he oikeita valintoja? Entä voiko näillä kysymyksillä vastata asetettuihin tutkimuskysymyksiin? Haastattelujen avulla voidaan käsitellä ja kehittää myös osa-alueilla, joihin ei välttämättä ole olemassa teoreettista kehystä ja soveltuvaa aiempaa kirjallisuutta.

Oma HOPS

Kävin Arposen juttusilla opinnäytetyöhöni liittyen. Tapaamiseen mennessäni ykkösaihevaihtoehtoni oli ylätasolla kutakuinkin Lokaali käytettävyys globaalissa Intranetissä. Juttelin kuitenkin myös muista Intranetiin liittyvistä yläotsikoista. Entäpä Sosiaaliset elementit Intranetiin sitouttajina? Plää. Tarvitsen tarkkaa rajausta työlleni, jotta pysyn ruodussa. Olen vähän sellainen gimma, että muuten ajatukseni hortoilevat ympäriinsä.
Kerroin myös saman päivän aikana saamastani ideasta, joka kulki otsikolla Intranet-päivityksen päätöksentekoprosessi. Harkitsin tällaista aihetta, sillä itse go/nogo-päätös tuntuu menevän sen verran pitkälle, että mahdollinen Intra-projekti yrityksessämme olisi aikataulullisesti hankalampi aihe.
Ope kiinnostui päätöksenprosessista aiheena, mutta toppuutteli, että siihen saattaa sisältyä herkkiä asioita, joita emme ehkä halua julkaista. Niin joo, tätäkään en tullut edes ajatelleeksi. Toisaalta en usko, että meidän päätöksentekoprosessissa on mitään sen kummallisempaa kuin muissa kansainvälisissä firmoissa. Kiinnostuin jälleen enemmän argumentoinnista Intra-projektin taustalla, mutta leviäisikö tämäkin käsiini?
Kohta pitää vain päättää..

torstai 15. syyskuuta 2011

Portfolio ja projektitöiden esittelyä

Tämän illan koulutukseen oli ensin melkein mahdotonta päästä, mutta osoitin organisointikykyni ja raahauduin paikalle. Odotukset olivat suuret, sillä ohjelmassa oli portfolion esittelyn lisäksi projektitöiden lyhyet aihe-esittelyt.
Oppimiseni päiväkirjassa
Portfolio tarkoittaa meillä oppimispäiväkirjaa. Viime vuonna oli harkittu myös ammatillista portfoliota, mutta siitä luovuttiin koulutuksen yhteydessä. Varmasti työelämässä kannattaisikin kerätä jonkinlaista portfoliota omasta osaamisestaan, eikä vain pohtia ansioluettelon päivittämistä työnhaun yhteydessä. Ensimmäinen palautuspäivä on 31.12.2011, kevään 30.4.2012. Viimeisissä jaksoissa arvioidaan teemoja ja oppimista myös koko lukukauden tai –vuoden osalta.
Koska edellisiin merkintöihin saattaa olla syytä palata myöhemmin, aloin miettiä portfolion kirjoittamista blogina. Siellähän sitä saisi helposti kommentoitua vanhoja merkintöjä. Kaikki muutkin vaatimukset tuntuivat täyttyvän.
Projektiesittelyt
Osa opiskelijoista esitteli oman opinnäytetyönsä aihetta. Tämä tuli kovin äkkiä, ja nauroin tuhahdin mielessäni heille, jotka nauroivat paineilleni keksiä opinnäytetyön aihetta ennen kuin koulutus edes alkoi. Liki kaikilla muilla tuntui olevan selvät sävelet. No, ei onneksi ihan..
Minua kiinnosti eniten aihe Vantaan kehityskeskustelujen laadullisesta kehittämisestä viestinnän keinoin. Tunnilla mainittiin yhtenä keinona tehokkaampaan osallistamiseen ryhmäkeskustelujen käyttäminen yhteisissä osioissa. Monessa yrityksessä tehdään näin. Jaa, enpä ole tullut ajateelleeksikaan, että kehityskeskusteluja voisi käydä yhdessä. Toisaalta minulle se on aina ollut kovin henkilökohtainen tilanne, enkä ehkä yhteisistäkään tavoitteista keskustelisi yhtä aktiivisesti, jos isossa porukassa olisi mahdollisuus vetäytyä. Tai sitten keskustelisin. Kuka minusta tietää!

tiistai 13. syyskuuta 2011

Projektin taloudesta mediamäärittelyyn

Aloitimme keskustelemalla puoli tuntia määrittäen median konseptia. Yhtä määritelmää emme pyrkineetkään löytämään, vaan erilaisia lähestymistapoja. Keskustelu oli melko yllätyksetöntä ja onnistuin osallistumaan siihen, vaikka monesti en viihdy tällaisissa keskusteluissa. Keskustelimme uskottavuudesta ja lasten erilaisesta suhtautumisesta mediaan.
Mediatutkimuksen asettumisesta akateemisessa maailmassa en myöskään lämmennyt. ”Projektin talous” -otsikko kurssille oli ainakin ensimmäisen kerran perusteella hieman harhaanjohtava. Toki siitäkin keskusteltiin: ”Kuka omistaa sisällön hajautetun sisällöntuotannon palvelusta? Kuka sillä saa rahastaa?”
Opettajan englantia oli vaikea kuunnella. Tähän vaikutti myös se, että edellisyön yöunet olivat jääneet vähäisiksi. Näin ollen oma tarkkaavaisuuteni ei ollut parhaimmillaan. Senkin takia olisin toivonut käytännönläheisempää ja nopeampaa lähtöä juuri projektin talouteen. Huomasin itsestäni senkin, että näin vanhemmiten haluaisin orientoitua aiheeseen ja tietää etukäteen, mitä tunnilla tullaan käsittelemään. Näin kun olin asennoitunut ihan muuhun, tällainen ylätason keskustelu tuntui ensin työläältä. Kamalaa huomata, musta on tullut Olsson!
Keskustelimme arvoketjusta uudessa mediassa: Kuinka arvoketjun jokainen vaihe tuo lisäarvoa mediatuotteeseen? Keskityimme uudenlaisiin ansaintamalleihin ja esimerkiksi suosituksiin vaihdannan välineinä. Myöskään linkityksiä peräti kilpailijan sivuille ei enää kavahdeta.
Keskustelimme uusista termeistä. Folksonomia, joka tarkoittaa yhteisöllistä taksonomiaa, ja syntyi yhteisöllisten kirjanmerkkien yhteydessä. Aion käyttää tätä ajatusta työyhteisössäni. Vaikka olen ymmärtänyt folksonomian periaatteet, sen hyödyntämisen pohtiminen eri palveluissa tulee varmasti olemaan hyödyllistä. Miten esimerkiksi 43 Things?
Keskustelu tutuista termeistä kuten sosiaalinen media sai uusia käänteitä. Mikä on epäsosiaalinen media? Samoin erilaiset kulttuuriset aspektit tai niinkin yksinkertainen asia kuin oma url-osoite kaikelle sisällölle, jotta siihen voi linkittää. Sitä en ollut koskaan tullut ajatelleeksi.
Illan päätteeksi olin enemmän hereillä kuin tullessani tunnille, joten pidin opetusta onnistuneena.
Tsekkaa nämä:
·         Moving forward: programme for a participatory economyby Michael Albert
·         Katri Lietsala and Esa Sirkkunen. Social media. Introduction to the tools and processes of participatory economy, 2008
·         43 Things

torstai 8. syyskuuta 2011

Kirjatentti: Toiminnasta tietoon – Toimintatutkimuksen menetelmät ja lähestymistavat

Ensimmäisellä kerralla oli tentti. Olin lukenut kirjan useampaan kertaan ja jopa pitänyt sitä suhteellisen käytännönläheisenä. Huh. Toki siinä oli paljon suuntauksia ja henkilöitä, mutta onneksi osa kirjan merkkihenkilöistä oli minulle tuttuja jo entisestä elämästäni henkilöstön kehittämisprojektista. Eli kyllä, työstä Soneralla voi olla hyötyä!

Tenttitilaisuus oli minulle outo ja melkeinpä nostalginen: "Aika alkaa nyt." Entäpä kuka voi vielä muistaa, millaiset marginaalit konsepteihin pitää laittaa? Itse en ymmärtänyt edes ottaa kynää mukaan. Figs.

Kysymyksiä oli kolme, joista vastasin kahteen. Vastauksissani esitin muistikuvani toimintatutkimuksen suuntauksista ja prosessista.

Suuntauksista tutuin minulle oli kehittävä työntutkimus, jonka tosin kerrottiin olevan borderline-toimintatutkimus, ei siis aina toimintatutkimukseksi luokiteltava. Kolmiorakenne oli luojan lykky minulle tuttu tapa jäsennellä toimintarakenteita ensimmäisestä "oikeasta" työstäni Soneralla. Kiitos vain silloisen Muutoslabran yrjöille ja merjoille.

No entäs sitten se toimintatutkimuksen prosessi. Oi sehän minua kiehtoi suuresti,sillä toimintatutkimus on niin lähellä oikeaa elämää ja nimenomaan keskittyy kehittämiseen staattisen tilan tutkimisen sijaan. Spiraalimallia en osannut piirtää, koska en ole visuaalisesti lahjakas, mutta nämä nuolet pyöräytin konseptiarkille.

Tuloksia en ole vielä saanut, mutta heti kokeen jälkeen tiesin että olin siiderini ansainnut. Shokkialku ("Sinut on valittu koulutukseen. Ensimmäisellä kerralla on tentti.") oli kaikessa pelottavuudessaan tehokas. Loppujen lopuksi sehän oli ihan kelvollinen alku koulutukselle.