Tämä olikin toiseksi viimeinen kerta Gwenaëllen kanssa. Harmi sinänsä, koska pidin hänen tyylistään ja erityisesti kurssin sisällöstä. Useimmiten tunneilla on ensin arvailtu jotain tilastoja ja sen jälkeen katsottu oikea tulos ja keskusteltu siitä.
Tänään puhuimme printtimediasta. Katsoimme tilastoja vuosilta 1998-2008, ja kokonaisuutena se ei ole pienentynyt ainakaan rahassa. Vuoden 2008 jälkeen sen sijaan printtimedian osuus on vähentynyt ja trendi on vahvasti alaspäin.
Television käyttö saattaa olla vähentymässä, mutta rahaliikenne sen sijaan on lisääntynyt. Yksittäisenä tilastona minua ilahdutti erityisesti, että hakemistojen käyttö on vähentynyt 10% ja elokuvien sen sijaan lisääntynyt 16%. Buahhahhaa.
Onko painetulla medialla tulevaisuutta?
Painetulle medialle ei ennustettu kovin ruusuista tulevaisuutta. Ryhmämme aukoton veikkaus oli, että päivittäisuutiset saa nopeammin sähköisten kanavien kautta. Viisautta jaossa!
Jakeluverkkokin on kutistunut sen verran, että aamujakelulla ei välttämättä voi kilpailla. Sitä paitsi kaksikymppinen on jo niin tottunut nettiin, ettei osaa kaivata edes sitä sunnuntai-Hesaria. Junnut kaipaavat sitä paitsi aamulehtensä kanssa kylkiäisenä vähintäänkin Pepsimäksyn ja karppaajan leivän.
Lehdistöämme suojaa toki jokunen toinenkin tekijä kuin kuitenkin suhteellisen toimiva aamujakelu. Suurin suojaava tekijä on harvinainen kieli, jolloin kilpailijoita on vähemmän. Jäin miettimään, kuinka paljon on suoraan käännettyjä lehtiä. Useimpiin asioihin suorat käännökset eivät toimi, sillä paikallisuus on tärkeää, mutta tietyt yleissivistävät aikakauslehdet voisivat toimia suomeksikin. Ja onhan se aina miellyttävämpää lukea omalla kielellä.
Keskustelimme myös painetun sanan vähenemisestä. Sitähän voisi kehittää palvelun, joka lukisi ääneen sanomalehden vaikkapa työmatkan aikana. Toim. huom. Taas tul pisnis-idea! Älä vain kerro kenellekään. Siinä onkin minulle sopiva tulevaisuuden ammatti: lehdenlukija! Rakas appiukkoni oli värvännyt itselleen aikoinaan kimppakyydin saadakseen lehden luettua työmatkan aikana. Miksei teknologia ole tullut hätiin? No, luultavimmin onkin, mä en vain tiedä.
Ansaintalogiikkaa
Oma veikkauksemme oli, että tilausmaksut ja mainostuotot tuottavat suurimman osan niin aikakauslehtien kuin sanomalehtien tuotoista. Jotain uudenlaisiakin tuottoja mietimme. ”Startup-lehdissä” perustetaan lehti vain myytäväksi isommalle tekijälle. Samoin mainosmyynti lienee monipuolistunut: Product placement voi toimia myös lehdissä tai lehtien kylkiäisenä samalla jakelukustannuksella myydään vaikkapa esitteen jakelua.
Mielenkiintoisinta oli alkaa pohtia, mihin tilaajatietojani käytetään. Vaikka tilaajarekisteriä ei myytäisi suoraan eteenpäin, voi lehti rahastaa tarjoamalla väylää oikeaan kohderyhmään vaikkapa tilaajaetujen kautta. Tilaaja saa edun nro 43 kaupasta, joka maksaa edun mainostamisesta lehdelle. Jotain mätää vai puhtaasti win-win? Varmasti molempia.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti