Evgeniya Boklage tutustutti meidät innovaation teoriaan lähtien ainakin riittävän kaukaa. Matka lähti 1800-luvulta, jolloin suomalaiset olivat ainoita Euroopassa, jotka (ehkä saunakulttuurista johtuen) uskalsivat käyttää saippuaa. Muut pelkäsivät sen poistavan ihon suojaavan ominaisuuden. Onneksi nykypäivänä me kaikki tiedämme, että Dove suojaa.
Gillette-terässä oli alussa vain yksi terä, kunnes eräs opiskelija keksi tuplata määrän. Jos yksi on niin mahtava, mitä voikaan tehdä kaksi terää. Muutama vuosi myöhemmin teriä taitaa olla nyt neljä.
Gillette-terässä oli alussa vain yksi terä, kunnes eräs opiskelija keksi tuplata määrän. Jos yksi on niin mahtava, mitä voikaan tehdä kaksi terää. Muutama vuosi myöhemmin teriä taitaa olla nyt neljä.
Introduction, Permeation, Power
Väliotsikossa luetellaan teknologisen vallankumouksen kolme vaihetta. Vallankumous on kaikkialla tai ainakin niin markkinoidaan. Näinköhän kuitenkaan näitä tapahtuu ihan joka päivä? Teknologisen vallankumouksen piirteitä esiteltiin neljä:
1. Kauaskantoiset vaikutukset koko talouteen
2. Kaikenkattava vaikutus kaikkialle talouteen
3. “Metaparadigma” eli sisältää uusia konsepteja, teorioita ja metodeja
4. Valtavat sosiaaliset vaikutukset
En minä näistä paljon ymmärrä, mutta sen verran, että en taidakaan elinaikani aikaansaada teknologista vallankumousta.
Innovation, communication, channels, time
Itse Rogers on löytänyt neljä olennaista asiaa innovaatiolle. Näitä pitänee tarkastella sosiaalisessa ympäristössään, mutta kelpaavat keskustelun pohjaksi. Ensinnäkin itse innovaation pitää olla termin arvoinen. Tämä ei ole välttämättä oletusarvo, kun kaikki on niin kovin innovatiivista.
Viestinnän osalta massamedialla on vahvin vaikutus tai näin tunnilla väitettiin. Niiden kautta saadaan yhteys mahdollisimman moneen ihmiseen ja ne ovat tärkeitä myös tutkimuksen ja kehityksen osalta. Ihmisten välisillä kanavilla on kuitenkin vähintään yhtä vahva arvo. Palaamme taas siihen, kuinka tuttujen suositukset ovat tärkeitä.
Ajan osalta on kaksi näkökulmaa: päätöksentekoprosessi (information -> persuasion -> decision -> implementation -> confirmation) sekä innovatiivisuusluokat (innovators 1% -> early adopters 13% -> early majority -> late majority -> laggards 16%). Viimeinen tarkoittaa ystävämme Google Translaten mukaan nahjusta. He ovat niitä, jotka sisäistävät uuden teknologian vasta buumien jälkeen.
Olisipa kivaa olla välillä ekana liikenteessä tai toisaalta se nahjuksista nahjuksin, maailman hitain innovaattori.
Innovation, communication, channels, time
Itse Rogers on löytänyt neljä olennaista asiaa innovaatiolle. Näitä pitänee tarkastella sosiaalisessa ympäristössään, mutta kelpaavat keskustelun pohjaksi. Ensinnäkin itse innovaation pitää olla termin arvoinen. Tämä ei ole välttämättä oletusarvo, kun kaikki on niin kovin innovatiivista.
Viestinnän osalta massamedialla on vahvin vaikutus tai näin tunnilla väitettiin. Niiden kautta saadaan yhteys mahdollisimman moneen ihmiseen ja ne ovat tärkeitä myös tutkimuksen ja kehityksen osalta. Ihmisten välisillä kanavilla on kuitenkin vähintään yhtä vahva arvo. Palaamme taas siihen, kuinka tuttujen suositukset ovat tärkeitä.
Ajan osalta on kaksi näkökulmaa: päätöksentekoprosessi (information -> persuasion -> decision -> implementation -> confirmation) sekä innovatiivisuusluokat (innovators 1% -> early adopters 13% -> early majority -> late majority -> laggards 16%). Viimeinen tarkoittaa ystävämme Google Translaten mukaan nahjusta. He ovat niitä, jotka sisäistävät uuden teknologian vasta buumien jälkeen.
Olisipa kivaa olla välillä ekana liikenteessä tai toisaalta se nahjuksista nahjuksin, maailman hitain innovaattori.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti