Aloitimme illan miettimällä verkkolehtien ansaintalogiikkaa. Voisiko lehtijutut lukea yksittäin ja maksaa vain luetuista jutuista? Voi olla, että se toimii jossain, mutta ei se kovin kätevältä kuulostaisi. Minä en ainakaan halua miettiä ja arvuutella sisältöä ennen kuin päätän haluanko lukea jutun. Sen sijaan voisin jälkikäteen kompata kirjoittajaa viskomalla senttejäin hyville jutuille.
Kannattiko siirtyä verkkoon?
Suomen ensimmäinen verkkolehti oli kenties Kauppalehti vuonna 1994 tai 1995. Ope tosin kertoi Tursarin tulleen ensimmäisenä vuonna 1995. Hesarin verkkoliite julkaistiin verkossa vasta vuonna 1999. Jälleen huomaamme länsirannikon jyräävän.
Ensimmäisenä Euroopassa kokonaan verkkoon siirtynyt lehti oli Taloussanomat. Jeii, suomalaisia pioneerejä! Tämä oli vasta vuonna 2007, yllättävää. Taloussanomat alkoi kuulemma tuottaa kuulemma vasta vuonna 2010. Eli olihan verkkoon siirtyminen onnistunut siltä kannalta, että vasta tuolloin lehti alkoi kannattaa. Itse ihmettelin kyllä, kuinka Taloussanomat alussa yritti enemmän samantyyppisillä juttutyypeillä kuin paperiversiossa. Tosin nykyään lehti on siirtynyt paljon lähemmäksi tavis tallaajaa.
Viisi syytä käyttää nettiä
Päivän päätteeksi veikkasimme viittä eri tapaa käyttää nettiä tärkeysjärjestyksessä.
1. Viihde, pelaaminen
2. Yhteydenpito, sähköposti, chat
3. Tiedonhaku
4. Työ, opiskelu
5. Asiointi, hyötypalvelut, ostokset, pankki, time schedules
Veikkauksemme oli räikeän väärä. Tärkeimmät olivat oikeasti sähköposti, tiedonhaku, pankkiasiat, verkkolehtien lukeminen. Ikinä en enää tee virhettä! Menin vielä enemmän vikaan eroissa ikäluokkien tai sukupuolten välillä. Naiset etsivät enemmän tietoa, miehet myyvät. Niin no, naiset ostavat tietty!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti