Tekijänoikeuksista

Tällä kertaa meillä oli “projektin johtamista”. Viime kerralla samoja tekijänoikeusasioita käytiin otsikon ”projektin talous” alla. (Tuolloin tosin pystyin itse osallistumaan vain etänä, joka ei oikein teknisesti onnistunut.) Hieman nyppii tämä, että osioista ei ole tehty selkeitä kokonaisuuksia. Kaipaisin jokaiselle ”kurssille” kirjatut tavoitteet, suoritusvaatimukset jienee. Yhtä kaikki opetus oli tänään hyvin kiinnostavaa ja mies kuin Mertaranta. Sen puoleen ei siis ole urputettavaa.

Suojan syntymisen edellytys on, että teoskynnys ylittyy. Tästä (ja muista hankalammistakin termeistä) keskustelimme tänään.

Käyttöesineillä (esim. Fiskarsin sakset) on yleensä mallisuoja. Mallisuojassa pitää kopion mennä tosi lähelle alkuperäistä ennen kuin se tulkitaan rikkeeksi.

Taloudelliset ja moraaliset oikeudet

Jos teos tulee suojatuksi, tekijä saa taloudelliset ja moraaliset oikeudet.

Taloudelliset oikeudet

1.       Välittäminen: tv, radio, Internet

2.       Levittäminen: kirjakaupat esim. vuokraaminen tai myyminen

3.       Esittäminen: läsnäolevalle yleisölle esim. teatteri

4.       Julkinen näyttäminen: taulunäyttely

Moraaliset oikeudet

1.       Isyysoikeus: nimenkäyttö

2.       Respektioikeus

Tämän luokittelun lisäksi löysin muitakin moraalisia oikeuksia ystävältämme Wikipediasta.

Meitä opiskelijoita tietysti ilahduttaa, että opiskelu on tulkittu yksityiseen käyttöön eli saa esimerkiksi kopioida kirjaston kirjan opiskelukäyttöön.

Sitaattioikeus

1.       Pitää olla julkistettu

2.       Hyvän tavan mukaisesti (asiallinen yhteys)

3.       Tarkoituksen edellyttämässä laajuudessa

Asiallinen yhteys voi olla kritiikkiä tai arvostelua, esimerkiksi viitaten kirjan tiettyyn kohtaan. Tarkoituksen edellyttämä laajuus asettaa pituudelle tiettyjä rajoituksia. Tekijänoikeuslaki ei aseta pituudelle ylärajaa ja esimerkiksi tieteellisessä tekstissä hyväksytään yleensä pidempien tekstien lainaamista. Lainaus ei saa myöskään olla liian lyhyt, jotta lainauksesta ei synny harhaanjohtavaa kuvaa. Irralliset otteet ovat sitaattioikeuden loukkaamista.

Pelkästään sitaateista koostuva teos (runokokoelmat) ovat kiellettyjä. Tekijänoikeudellisessa mielessä myöskään esimerkiksi kuolinilmoitukseen ei saa julkaista runoa tai muuta sitaattia.

Sitaattioikeus ei anna lupaa ottaa huvittavia paloja tehdäkseen ivaa.

Toisarvoinen käyttö

Taideteos saadaan sisällyttää valokuvaan, elokuvaan tai televisio-ohjelmaan, jos teoksella on toisarvoinen merkitys. Jos mainoskuvaustilanne tehdään niin, että rekvisiitaksi haalitaan taustalle jotain, se voidaan tulkita kielletyksi. Jos sama rekvisiitta vilahtaa elokuvassa taustalla, se voidaan sallia.

Uusia termejä oli todella paljon. Teoskynnyksen ylittyminen tuntui välillä olevan melkoista arpapeliä. Jos tämä laki ei koske tilannetta, niin ehkä tämä toinen laki koskeekin jne. Siispä yhteenvetona en pystynyt päätymään kuin siihen, että maalaisjärjen käyttö on sallittua ja jopa suotavaa.

Back in business

Parin lomaviikon jälkeen olin täynnä tarmoa. Luojan lykky, että myös aihe ja luento oli kiinnostava, niin pääsin nopeasti sisään opiskeluun. Tokihan olin kantanut koulukirjoja mukanani myös lomalla, mutta pelkästä kantamisesta ei vielä viisastunut. 

Yhteisöllinen päätös

Keskustelimme Wikipedian päätöksestä sulkea oma sivustonsa päiväksi protestina uutta IPR-lakia vastaan. Jäin miettimään Wikipedian perustajajäsenen Jimmy Walesin tapaa viitata päätökseen yhteisöllisenä päätöksenä (”community decision”). Mikä tekee päätöksestä yhteisöllisen? Ja ennen kaikkea, mikä Jimmy on sanomaan päätöksen yhteisöllisyydestä. Jos Wikipedia on sillä tavoin yhteisöllinen kuin mitä minä ajattelen sen olevan, niin ainakaan minun mielipidettäni ei ole kysytty. Murr! Ja kyllä, minä olen kirjoittanut Wikipediaan ja edustin sitä viidenneksen vähemmistöä luokassamme.

Kulttuurieroja sosiaalisessa mediassa: Nimettömyys

Vain viidennes japanilaisista käyttää omaa nimeään, kun Koreassa yli puolet esiintyy omalla nimellään. Omasta persoonastaan ei kerrota paljon Japanissa, jossa vain 30% tuntee toisensa yhteisössä (vs. 61% Etelä-Koreassa). Samoin verrattuna eurooppalaisiin japanilaiset arvostavat enemmän anonymiteettiään. Japanissa ei siis toimi palvelut, joissa edellytetään laajaa avautumista.

Myös virtuaalisuus lämmittää japanilaisia. Beru-tomo eli pager friends on japanilainen trendi, jossa tuntemattomat vaihtelivat piipperiviestejä. Himpun verran omituista, mutta hauskaa. Kuvannee hyvin japanilaisia.

Japanilaiset kirjoittavat 37% maailman blogeista. Tämä sopii nyt japanilaisista luomaamme mielikuvaan.

Se pieni ero

Keskustelimme paljon mies- ja naisbloggaajien välisistä eroista. 

Miehet kertovat itsestään minimaalisen vähän tietoa. Naiset sen sijaan paljastavat itsestään enemmän. Henkilökohtaisuudesta tulee tietysti myös enemmän ongelmia perhepiirissä, kun eukot lavertelevat mitä sattuu myös kanssasisaristaan.

Naisilla on matalampi profiili blogien kirjoittamisessa, ja miehet kirjoittavat enemmän mielipiteistään. Naiset arvostavat enemmän saamaansa palautetta ja kirjoittavat henkilökohtaisemmin.

Gender and genre variation in weblogs vahvistaa, että miehet kirjoittavat enemmän mielipiteistään, naiset kirjiottavat enemmän päiväkirjamaisesti. Tästä voi päätellä, että naiset kirjoittavat ehkä useammin. Miehet sen sijaan linkittävät enemmän ja siten viittaavat muihin lähteisiin.