Framilla oli jälleen franskatar, jonka ranskalaista aksenttia olin näköjään oppinut jo kuuntelemaan. Rasti seinään tai virtuaaliseen oppimispäiväkirjaan.
Saimme tehtävän, joka oli tarkoitus saada jo pari viikkoa sitten. Moodle ei ollut toiminut toivotulla tavalla. Tehtävä tehdään nyt seuraavalle kerralle, jolloin niistä pidetään 5-10min esitykset. Tehtävä: Analyze an example of new media value chains and/or participatory practice linked to the subject of your thesis. Ensin esimerkkien löytäminen tuntui helpolta, mutta jo illan tuntien aikana sisäinen sensuuri blokkasi valtaosan ideoistani.
Virtuaalikauppaa ja virtuaalirahaa
Lämmittelimme etsimällä Freemium-esimerkkejä. Yhteenvetona todettiin, että useimmathan toimivat niin. Ensin saadaan jotain ilmaiseksi, ja rahalla saa esimerkiksi yhteystietoja, lisätilaa, lisätoimintoja, mainosvapauden, tarkempaa tietoa tai analyysejä tms.
V-commerce oli taas minulle uusi termi. Ymmärsin sen virtuaalisten tuotteiden kaupaksi: kaiken maailman hömppäkivaa myydään usein pienellä mutta kuitenkin niin röyhkeällä hinnalla. Virtuaalituotteista oli vaikeampi löytää esimerkkejä: HabboHotel, SecondLife, Farmville. Löysimme lähinnä pelimaailmaan löytyviä esimerkkejä.
Entä ovatko profiilin keräämät arvostuspisteet virtuaalista kauppaa? Tavallaan ei, mutta silloin ovat, jos niiden avulla voi ostaa jotain. Joskus esimerkiksi tietylle tasolle arvostettu tyyppi voi myydä kalliimmalla tai saada laajemman palvelun tms. Jos esimerkiksi kuvaajan valokuvaa on pisteytetty korkealle, sen voi myydä kalliimmalla hinnalla, mutta siinä palveluntarjoaja ei myy tuotetta, eikä toisaalta itse tuotekaan ole virtuaalinen.
Virtuaalirahan perässä tulevat virtuaalivarkaudet. Suomessa on juuri ollut tapaus, jossa virtuaalivarkautta ei luokitettu varkaudeksi. Vaikka pahempiakin rikoksia löytyy, moisen hyväksyminen on huono signaali nuorisolle.
Virtuaalilahjoja virtuaalikavereille virtuaalisynttäreinä
Kaiken maailman virtuaalilahjoista oli puhetta. Haluatko antaa syntymäpäivälahjaksi isommat lihakset, tai vaatteita virtuaalihahmoille, nalleja tai tuoppillisia Facebookissa, brändätyn t-paidan Second Lifessa tai kenties blogien tuunauksen? Virtuaalilahjat toimivat laajimmin treffipalveluissa: Siellähän voi pienen lahjan avulla osoittaa vastaanottajan tärkeyden. Oh, young love.
”Anna lahjaksi hyvä elämä” -tyyppiset hyväntekeväisyyslahjat ärsyttivät minua pitkän aikaa, kunnes sain itse aivan mahtavan lahjan: Mainostoimistomme antoi yhtenä jouluna fleece-peiton, ihan sellaisen tavallisen edullisen. Kortissa luki: ”Yksi Sinulle, yksi afrikkalaiselle lapselle” tms. Nyt aina kun lämmitän itseäni peitolla, tunnen olevani todella hyvä ihminen. Lahjan saamisesta on jo aikaa, joten olen ilahduttanut itseäni tällä kaikella hyvyydelläni jo monta vuotta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti